Kielimuuria ja asioiden jouhevaa hoitamista

Ensimmäinen viikko täällä Saksassa alkaa olla pikkuhiljaa paketissa ja yleiset tunnelmat ovat erittäin positiiviset. Saapuminen Magdeburgiin kävi melkein helpommin kuin elokuvissa, matka Salon linja-autoasemalta asuntolan 3 kerroksen huoneeseeni sujui käytännössä ilman minkäänlaisia haasteita. Lento oli aikataulussa ja muutaman minuutin etsinnän jälkeen löysimme toisen samalla koneella lentäneen suomalaisen opiskelijan kanssa myös oikean bussin Berliinin Tegel-lentokentältä kohti kaupungin keskustaa. Itse kuitenkin vielä luulin, että meidän tulisi vaihtaa bussi metroon, mutta ystävällinen saksalaisherrasmies auttoi meitä turistilta näyttäviä (lue kartta kädessä) ilman pyyntöämme. Pääsimme siis Berliinin Charlotteburgille suoraan kyseisellä bussilla, eikä näin ylimääräisiä vaihtoja tarvittu. Tämän jälkeen ostettiin liput kaukojunaan, jonka määränpää oli nykyinen kotikaupunkini Magdeburg. Puolentoista tunnin matka meni jouhevasti ja kv-koordinaattorin assistentti oli vastassa juuri sovitussa paikassa. Mukanaan hänellä oli jonkinsortin työharjoittelua tekevä noin 15-vuotias apupoika. Tämän jälkeen päräytimme ratikalla campus alueelle, joka teki vaikutuksen heti ensisilmäyksellä. Kaikki palvelut (yliopisto rakennukset itsessään, kirjasto, ravintola, paikallinen opiskelija-asuntosäätiö, asuntolat, urheilupalvelut, kv-opiskelijoiden bile paikka jne.) ovat kaikki noin 300 metrin säteellä. Matkaa keskustaan on arviolta noin 1,5 km eli matka taittuu jouhevasti myös kävellen, joskin opiskelijakortilla opiskelijat saavat matkustaa julkisilla kulkuvälineillä rajatta koko vaihtoajan. Ensimmäisenä iltana tapasimme Eveliinan kanssa myös ensimmäiset uudet tuttavat kerroksen yhteiskeittössä, joista saimmekin seuraa ensimmäisille päiville. Ensimmäisten päivien ohjelma toisti käytännössä toisiaan. Klo 10-12 välillä tuli hoidettua pakollisia toimistoasioita (lukukausimaksun maksaminen, kv-koordinaattorin tapaaminen ja opiskelijakortin tilaaminen, asuntoasioiden hoitaminen, yliopiston tunnusten aktivoiminen jne.) ja iltaisin tutustuttiin lähinnä paikalliseen olut kulttuuriin erilaisilla kokoonpanoilla. Suurin osa toimistoasioista tuli siis hoidettua jo ensimmäisen viikon aikana, ensi viikolle jäi lähinnä kursseille ilmoittautuminen, kaupungin asukkaaksi rekisteröityminen sekä kännykkäliittymän hankkiminen.

Asiat ovat sujuneet oikeasti huomattavasti jouhevammin mitä osasin ikinä edes uskaltaa toivoa. Täytyy toivoa että onni ei käänny lähitulevaisuudessakaan. Asunto on hintalaatusuhteeltaan mielestäni oikein laadukas. Asunto on melko askeettinen mutta perusilmeeltään siisti ja ennen kaikkea keskellä kaikkea. Tässä asuu oikein mukavasti seuraavat kuusi kuukautta. Torstaina ohjelmassa oli jo ensimmäiset järjestetyt ohjelmat, päivällä luennoitiin saksalaisesta kulttuurista. Luennon tarkoitus oli sopeuttaa meitä uusia opiskelijoita paikalliseen kulttuuriin, jotta mahdollisissa ongelmatilanteissa osaisimme tulkita täkäläisiä ihmisiä paremmin. Luento oli erittäin mielenkiintoinen, joskin arvattavasti Suomen ja Saksan kulttuurit eroavat vain melko vähän toisistaan, joten sikäli mitään merkittävää uutta tietoa ei ainakaan minulle tullut. Mutta luento oli varmasti erittäin hyödyllinen esim. Euroopan ulkopuolelta tulleille opiskelijoille. Saksalaiset ovat luennon mukaan asianorientoituneita, aikataulussa pysyviä sekä vahvan työ- ja vapaa-ajan roolin omaavia henkilöitä. Torstai-iltana oli myös ensimmäiset bileet, joissa todellakin oli melko kansainvälinen tunnelma. Porukkaa oli ainakin Italiasta, Espaniasta, Columpiasta, Kroatiasta, Taiwanista, Ghanasta, Puolasta, Syyriasta, Venäjältä, Bulgariasta, Unkarista, Japanista, Intiasta ja varmaan vaikka mistä muualta. Itselläni oli ainakin juhlissa niin kivaa, että oli pakko jatkaa juhlimista vielä jatkoille, jotka pistimme pystyyn naapurini asunnolla. Mahtavaa oppia kaikkea uutta uusista maista ja kulttuureista ja päästä puhumaan Englantia!!! Perjantaina kävimme porukka istumassa pubissa.

Saksan kielen intensiivikurssi alkaa maanantaina, joka on toisaalta ihan paikallaan. Vaikka kv-opiskelijat hengailevatkin pääasiassa keskenään englantia puhuen, ei pienimuotoisilta kielimuureilta ole todellakaan vältytty. Lähikaupan kassalla oleminen on kerta toisensa jälkeen suurempi seikkailu. Kassalla kysellään milloin kanta-asiakaskortin tai tasaluvusta ylimenneiden senttien perään (tai näin olen ainakin ymmärtänyt). Vastaukseni ovat yleensä olleet melko lyhyitä. Olen siis kuluneen viikon aikana oppinut lähinnä kuuntelemaan Saksaa sujuvasti (kukaanhan ei puhunut siitä, että siitä mitään ymmärtäisin). Mutta ensi viikolla on siistiä päästä opiskelemaan taas sitäkin kieltä, kyllä paikallisen kielen hanskaaminen edes perus tasolla on erittäin tärkeää, mikäli haluaa kotiutua ja viihtyä missään maassa tai kaupungissa. Toivoa kielen oppimisesta antaa tosin monet sellaiset vaihtarit, jotka ovat olleet täällä jo yhden lukukauden (puoli vuotta), ja joiden olen kuullut jo puhuneen ainakin jollakin tasolla melko sujuvaa Saksaa. Mikään ei siis ole mahdotonta!!!

Berliinin Charlotteburgilla odottelemassa junaa Magdeburgiin

Yliopiston kirjasto (matkaa asunnoltani noin 50m ja varmaan 20 kertaa suurempi kuin LUTin kirjasto)

Ensimmäiset kaverukset, Marko (crotiasta) ja Claus (taiwanista)

Lähikauppa on auki 24/7 poislukien sunnuntain (matkaa noin 400 metriä)

Yliopiston ruokala (hinnat alhaiset ja mukavaa ruokaa herkutteluun, mutta ei kyllä joka päivä voi vetää ranskaisia, makkaraa tai pihviä eli pitää varmaan siirtyä välillä syömää iha salaattia. En voi ymmärtää, onko Suomi ainut joka ymmärtää terveellisen kouluruuan päälle!!)

Huoneessa on oma vessa ja suihku, jotka olivat siistissä kunnossa.

Pakollinen poseerauskuva

Kirjoittelen ensi viikolla taas lisää ja anteeksi etukäteen kaikille ihmisille tästä kirjoituksesta. Tuli kirjoitettua aika nopealla vauhdilla, koska ohjelmaa pukkaa tälläkin päivälle. Tarkoitus olisi lähteä kiertämään vähä kaupunkia konkareiden (puoli vuotta täällä jo olleiden) opastuksella. Koti-ikävä ei ole päässyt vielä ainakaan yllättämään, vaikka Skype puhelut Suomeen piristävätkin aina mukavasti päivää!! Salattuja elämiä mulla on kyllä jo kova ikävä, mitähän Pihlajakadulla onkaan mahtanut jo sattua!!

Alkujärjestelyt ja odotuksen huumaa….

Pyöräytetäänpä tämä blogi viimein käyntiin lyhyellä selvityksellä tekemistäni alkuvalmisteluista sekä yleisistä fiiliksistä ja odotuksista vaihtoani kohtaan. Vaihtoon lähtöön on nyt aikaa tasan viikko ja fiilikset vaihtelevat suuresta innostuksesta pelon sekaiseen fobia-tilaan:)  Yleisfiilis on kuitenkin odottavan positiivinen. Kaikki alkuvalmistelut pakkaamista lukuun ottamatta pitäisi nyt olla tehty, joten viimeiset päivät kuluvat lähinnä ystävien ja sukulaisten seurassa. Jäähyväiset on ehditty kuitenkin jo jättää Lappeenrannassa oleville kavereille sekä siskoni perheelle. Onneksi meillä on Skype;) Vaihtoon lähdön suurin motiivi on ollut Saksan kielen oppiminen. Muuten odotan seuraavilta kuukausilta lähinnä uusia kokemuksia, matkustelua, kansainvälisiä ystävyyssuhteita sekä rentoa fiilistä. Opiskelusta en sanan varsinaisessa merkityksessä meinaa ottaa stressiä, eiköhän sitä ole täällä Suomen maalla jo tehty vähintäänkin tarpeeksi. On minun vuoroni vain nauttia elämästäni!!!

Ensimmäinen askel tätä vaihtoa ajatellen tehtiin noin vuosi sitten, jolloin hain omalta yliopistoltani vaihtopaikkaa Saksan Magdeburgiin. Vaihtokohde valikoitui seuraavin kriteerein: 1) Saksaan 2) Pohjois-Saksaa, koska siellä kielestä voi hyvällä tuurilla jopa saada jotain selvää 3) Mahdollisimman lähelle Berliiniä, koska yksinkertaisesti rakastan sitä kaupunkia!! Vaihtopaikan hakeminen Mobility ohjelman avulla oli juuri sitä, miksi kv-koordinaattorimme sitä kuvasiksin. Ohjelma oli ”hidas, mutta kankea” :) Noh, tästä selvittiin kuitenkin pitkällä pinnalla ja pienellä paperipinolla. Vaihtopaikan saatuani seuraava steppi oli hakea vaihtopaikkaa vielä virallisesti kohdemaan yliopistosta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että täytin Magdeburgin yliopiston nettisivuilla hakukaavakkeen, jossa anoin virallisesti vaihto-opiskelupaikkaa sikäläisestä yliopistosta. Tämä vaihe on hakuprosessissa käytännössä vain byrokratiaa, koska paikka oli käytännössä minulle jo myönnetty. Onneksi saksalaiset osasivat pitää kaavakkeet tarpeeksi simppeleinä eikä tämäkään vaihe tuottanut sen suurempia ongelmia. Ainut ongelma, jos sitä ongelmaksi voi sanoa, oli ”learning agreementin” tekeminen, sillä itse en ainakaan löytänyt koulun sivuilta vielä opinto-opasta kesälukukaudelle 2014. Tämän johdosta oma opintosuunnitelma tuli tehtyä asenteella ”täytetään nyt, koska on pakko”. Toisaalta terveiset maailmalta ovat aina olleet samankaltaiset, opintosuunnitelma ja todellinen opiskelu vastaavat toisiaan hyvin harvoin, joten enpä kanna tästä sen suurempaa huolta. Eiköhän tarjolla olevat kurssit selviä paikanpäällä. Yhteydenpito yliopiston kv-koordinaattorin ja muun henkilökunnan kanssa on sujunut talven ja alkukevään aikana kivuttomasti. Vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat tulleet nopeasti sujuvalla englannilla, jonka lisäksi infoa on tullut Magdeburgin päästä tasaisesti myös pyytämättä. 

Seuraavaksi tehtävälistalla oli asunnon hankkiminen. Itselläni ei asunnon suhteen ollut muita vaatimuksia kuin se, että asunnon tulee olla kalustettu ja mielellään kävelymatkan päässä yliopistosta. Lähestyin paikallista opiskelija-asuntosäätiötä ”StudentenWerk Magdeburg” hyvissä ajoin asuntohakemuksellani. Sain nopeasti viestin, että hakemukseni on rekisteröity ja vastaanotettu ja lisätietoa asiasta tulee viimeistään 4-6 viikkoa ennen asuntotarvettani. Koska olen aina lähes vilpittömästi uskonut saksalaiseen täsmällisyyteen, en ottanut sen suurempaa stressiä siitä, että lisätietoa ei moneen kuukauteen asian suhteen herunut. Asuntotarjousviesti tuli lopulta noin 9 viikkoa asuntotarpeen alkamista aikaisemmin. Asuntoni tulee sisältämään oman huoneen, jossa on vessa ja suihku sekä ymmärtääkseni kerroksittain jaetun keittiön. Kaikki vaihtarit on ymmärtääkseni sijoitettu samaan asuntolaan, joten keittiö(i)ssä vallitsee varmaan melko kansainvälinen tunnelma:) Asunnon vuokra oli minusta erittäin kilpailukykyinen 251 e. (sis. sähkö,vesi, netti), jonka lisäksi lakanat pystyi vuokraamaan melko nimelliseen hintaan. Asunnon saaminen ei tuottanut näin ollen juuri minkäänlaisia ongelmia. Nyt vain peukut pystyyn, että se asunto on myös olemassa ja minulle varattu!! Ainut prosessin aikana itseäni huvittanut asia liittyi ohjeeseen, jossa yliopiston internet sivuilla tulevia vaihto-opiskelijoita kehotettiin olemaan yhteydessä asunto-asioissa erääseen henkilöön. Asiointikielenä tuli käyttää Saksan kieltä:) Kuulostaa korviini hyvin loogiselta;) Kehotuksesta huolimatta turvauduin kuitenkin englantiin, mutta vastaukset sähköposteihini tulivat poikkeuksetta Saksan kielellä. Asiat tuli kuitenkin hoidettua ja lähinnä itseäni jäi naurattamaan tilanne. Kyseessä oli kuitenkin kv-opiskelijoiden asuntotarve;) 

Lista muista muistamistani alkuvalmisteluistani:

• Lappeenranta yksiöni alivuokraaminen (sis. tuhottoman pitkän ja ”vaarallisen” tavaroiden pakkaamisen ja siirtelyn paikasta toiseen)

•   Postin edelleenlähetysilmoitus Lappeenrannasta Saloon (vanhempieni luokse)

•  Laskujen muuttaminen e-laskuiksi
• Kelalle ilmoitus muuttuneista asuntojärjestelyistä ja vaihto-opiskeluista (sisälsi paljon väärinkäsityksiä ja ainakin itse väitän, että tipuin kaikissa byrokratian silmukoissa väliinputoajan rooliin, mutta eipä anneta muutaman ”menetetyn” satasen himmentää tunnelmaa!!)

•  Matkavakuutus (päädyin hintavertailun jälkeen Ifiin, josta sain keskittämisalennusta)

• Kuvallisen henkilökortin hankkinen (ajattelin matkustella Euroopassa lähinnä tämän kanssa, jotta passia ei tarvitsisi kantaa jatkuvasti mukana)

• Valokopiot ja skannaus tärkeistä papereita ja asiakirjoista (varmuuskopiot sähköpostissa)

• Lentolipun hankinta (+ innostuksen huumassa tuli hankittua jo etukäteen muutamia lentoja myös Euroopan sisällä, hups)

•  Lyhyt kertaus Saksan kielestä

Tämä riittänee ensimmäisestä päivityksestäni. Viikko aikaa vielä temmeltää täällä ihanan keväisessä Suomessa!! Tätä Suomen kevään ja kesän valon määrää tulee kyllä varmasti ikävä. Seuraavat kuulumiset tuleekin sitten jo Saksasta. Vaihto alkaakin mukavasti pehmeällä laskulla, sillä saan jo parin viikon asumisen jälkeen vieraita Suomesta ja Itävallasta. 

Mit freundlichen Grüßen

Oona